Sex Ilmainen

..

Category

Hieronta Rovaniemi

Keravan tarjoustalo malmin lukio

keravan tarjoustalo malmin lukio

Mutta tilanne ei näytä tavalliselta uuden työntekijän perehdytykseltä, perehdytettävällä ei ole Postin vaatetusta, takkia, liiviä tai lakkia. Vuosi sitten ilmoitin yhdestä tällaisesta jakajasta esimiehelle. Sen jälkeenkin minulla on ollut välillä samanlaisia epäilyksiä. Mutta ei kaikkia virallisiakaan jakajia enää edes tunne, vaihtuvuus on niin suurta. Koska työsopimuksettomista lehdenjakajista on selkeä nollatoleranssi-linjaus, heitä ei ole Urpilaisen mukaan jäänyt kiinni Postin yövalvonnassa.

Meillä on vain omia työntekijöitä. Fyysisesti itse laatikoilla ei kukaan siis valvo, kuka käytännössä lehtiä jakaa. Suomessakin siitä on siivousalalla epäilyksiä.

Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus. Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Ohjasin heidät  hoforsilaiseen matkustajakotiin, koska meidän parakissamme ei ollut yösijaa vapaana. Vain Eino oli ollut Ruotsissa, Borlängessä töissä aikaisemmin,  Liisa ja Vesa tulivat ensimmäistä kertaa.

Vesan isä oli kuulemma myynyt sonnimullikan teurastamoon, josta Vesa oli saanut matkarahat. Jokaisen matkakassa oli vähissä, siksi heillä kaikilla oli kiire löytää työtä. Kukaan heistä ei kuitenkaan saanut työtä Hoforsista, mutta Eino ja Vesa  saivat Hoforsin  työnvälityksestä tietää, että he pääsisivät töihin Stora Kopparbergille Borlängeen.

Naisille ei sieltä sillä kertaa löytyisi mitään työtä. Liisa päätti lähteä liftaamaan takaisin Suomeen, koska työtä ei löytynyt. Hän pääsi liftillä Sandvikeniin saakka, jossa kohtasi sattumalta suomalaisen mummon, jolta yritti kysyä aluksi keskikouluruotsillaan tietä Suomeen. Tähän mummo siunaamaan suomeksi: Kun mummo kuuli Liisan ongelmallisesta tilanteesta, hän keksi, että hänen tyttärensä, joka asuu samassa kaupungissa omakotitalossa, voisi tarvita kotiapulaisen.

Kotiapulainen saisi palkaksi  vapaan ruoan ja majoituksen. Niin sisko jäi Ruotsiin, hän saikin jonkin ajan kuluttua työtä Borlängestä metallitehtaalta ja myös paremman palkan. Pian hän meni  naimisiin samassa tehtaassa työskennelleen parkanolaisen miehen, Pekan  kanssa. He saivat kaksi lasta, Monikan ja Mikon. Vaikka Tampereella oli hurjan paljon kauniita tyttöjä, en sieltä löytänyt itselleni sopivaa kumppania. Arjan kanssa tapasimme ensimmäisen kerran Lappajärven Halkosaaressa kesällä , jolloin pidin välivuotta Ruotsin kesätöistä.

Vaikka ihastuinkin heti, emme jatkaneet seurustelua seuraavana talvena, jolloin minä opiskelin Tampereella ja hän opiskeli Vaasassa yo -merkonomiksi. Emme vaihtaneet edes osoitteita, mutta kun tiesin, että hän opiskelee Vaasan Kauppaoppilaitoksessa, lähetin hänelle kirjeen sinne, ja kirje löysikin perille.

Lähdin kuitenkin Ruotsin Smedjebackeniin töihin seuraavana kesänä. Työpaikka oli Smedjebackens Valsverk, metallivalssaamo Keski-Ruotsissa.

Vuonna olivat Mynchenin kesäolympialaiset, joissa Suomi menestyi erinomaises ti. Juoksijat Viren ja Vasala jäivät erityisesti mieleen, ja suomalaiset kulkivat Ruotsissa rinta rottningilla. Siellä sattui kuitenkin huvittava tapaus, joka kuvasi hyvin ruotsalaisten ennakkoasennetta suomalaisiin nähden. Asuntola-alueellamme asui pelkästään suomalaisia miespuolisia työntekijöitä. Eräänä iltana eräs mies, hiukan humalassa tuli pyytämään minulta, että menisin soittamaan ambulanssin, koska hänen kaverinsa nenä vuotaa verta.

Menin puhelinkioskille ja soitin hätänumeroon ja kerroin suomalaisella aksentillani, että miehen nenästä tulee verta ja tarvitaan lääkäriä, kerroin vielä osoitteenkin. Menin odottamaan ambulanssia, opastaakseni sen oikeaan asuntoon. Pian  ilmestyikin poliisiauto, kaksi poliisia pamput ojossa ja vasta niiden jälkeen ambulanssi. Toinen poliiseista halusi tietää. Poliisien ilmeet olivat pettyneet, kun siellä istuikin kaikessa rauhassa kaksi hiukan humalaista miestä. Veren tulo nenästä oli  jo melkein kokonaan lakannut.

Palasin loppukesästä takaisin Suomeen. Tapasin siellä Arjan pari kertaa, ennen kuin menin Tampereelle opiskelemaan. Nuorin veljeni, Pentti oli tuolloin 13 -vuotias koululainen, joka kävi samaa oppikoulua kuin minäkin olin käynyt, mutta keskikoulu oli muuttunut peruskoulun yläasteeksi. Koulussa oli urheilutunti alkamassa urheilukentällä. Opettaja, Pertti Lahti, joka oli opettanut myös minua aikoinaan, oli vielä opettajainhuoneessa, kun oppilaat olivat jo kentällä.

Heidän oli sallittu ottaa, omin päin, tarvittavat urheiluvälineet ulos urheiluvälinesuojasta ja aloittaa harjoittelu. Minun veljeni harjoitteli keihäänheittoa toisten oppilaiden kanssa siten, että oppilaat heittelivät kahdella keihäällä samanaikaisesti.

Veljeni oli mennyt noutamaan yhtä keihästä kentältä, kun toinen oppilas heitti toisen keihään, joka lävisti veljeni pään. Ihmishenkeä ei mikään voikaan korvata. Pikkuveljen kuolema tuntui niin pahalta ja epäoikeudenmukaiselta, että sitä oli mahdotonta hyväksyä. Edes omien vanhempien kuolemat myöhemmin eivät tuntuneet niin pahalta, koska ne tuntuivat luonnollisemmilta. Keskeytin välittömästi oleskeluni Tampereelle ja palasin kotiini lohduttamaan vanhempiani, sikäli kuin pystyin.

Opintoni olivat silloin jo gradu -vaiheessa. Kun asuin Alajärvellä, sain mahdollisuuden tavata tulevaa vaimoani yhä useammin.

Tapailimme myös Vaasassa ja Tampereella. Arja oli mielestäni kaunis ja meille syntyi yhteinen sävel nopeasti. Kihloihin menimme Vaasassa ja naimisiin Vimpelin kirkossa pääsiäisenä Vaimoni tuli pian raskaaksi ja saimme esikoisemme Hannelen jo saman vuoden syksyllä.

Menimme Ruotsiin töihin vielä kesällä , jolloin Arja oli raskaana. Poikamiesasunto ei enää tullut kysymykseen, vaan meille järjestettiin kaksio Hoforsin keskustasta. Huoneiston kalustukseen kuuluivat kaapiston lisäksi vain irrallinen jääkaappi ja sähköliesi.

Liisa ja Pekka toivat meille lainaksi Borlängestä kaksi patjaa ja vuodevaatteet, jotka levitimme lattialle patjojen päälle. Ostimme muutaman retkituolin istuimiksi. Pääsin töihin masuunille, jota kutsuttiin hyttaniksi. Minun tehtäväni oli "hyttirenki", mikä tarkoittaa, että työ oli masuunin kuumin ja raskain työ. Masuunin kuumuudessa oli käytettävä nahka- ja alumiinisuojavaatteita aina silloin kun hyttirenki porasi reiän masuunin kylkeen, jotta sula rauta pääsi juoksemaan siitä ulos.

Olin masuunilla töissä pari kuukautta ja painoni tippui  sinä aikana 6 kg. Kun Arjan paino samanaikaisesti nousi, niin olimme syksyllä hänen kanssaan lähes samanpainoisia. Palkka oli kuitenkin hyvä, ja syksyllä lähdin armeijaan Ouluun, Pohjanmaan Tykistörykmenttiin. Lähdin armeijaan jo ennen kuin Hannele syntyi, Arja jäi kotiinsa Vimpeliin. Olin hiukan muita vanhempi mennessäni asepalvelukseen. Osasin kuitenkin ottaa asiat rennosti ja pingottamatta. Onnistuin järjestämään itselleni paljon lomia sekä opiskelun että perhesyiden takia.

Kävin kuitenkin  aliupseerikoulun Oulussa ja RUK: Vaimoni kirjoitti graduni puhtaaksi ollessani armeijassa, joten sain silloin myös loppututkinnon valmiiksi. Palasin loppukesästä Haminasta upseerikokelaana Ouluun ja sieltä Rovajärven tykistöleirille sotaharjoituksiin. Armeija-aikana tuli Suomeen ja koko maailmaan ns energiakriisi. Arabimaat rajoittivat öljyn tarjontaa länsimaihin ja nostivat roimasti öljyn hintaa, koska länsimaiden katsottiin olevan Israelin puolella.

Minulle tuli kiire sijoittaa edullisella korolla nostamani opintolainat suojaan inflaatiolta. Enhän ollut niitä käyttänyt, koska ruotsin ansiot olivat riittäneet elantomenoihin. Menin vielä sotilaskamppeissa Tampereelle nostaakseni  uuden opintolainan, koska  sen korko oli inflaatioon verrattuna mitätön.

Sotilaskamppeissa olevalle ei opintolainaa annettaisi. Siksi lainasin  siviilivaatteet Höykinpuron Heimolta, joka kuitenkin on minua lähes 15 cm lyhyempi. Sain koko lainan KOP: Katsoivat varmaan, että olen todella kovasti lainarahan tarpeessa, kun vaatteetkin ovat käyneet noin pieniksi. Sijoitin  rahani uusiin huonekaluihin ja apulantaan, koska apulantojen hinnat olivat energiakriisin takia nousussa ja syksyllä ne sai edullisemmin kuin keväällä.

Lopuilla säästöillä ostin meille uuden henkilöauton. Arjan isä, Reino Jukkala, oli osuusliike Laajan hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hän sai uuden Lada S auton jäsenetuhintaan. Hän oli puoluekannaltaan enemmistökommunisti, mikä on erittäin harvinaista pohjalaisten talonpoikien keskuudessa.

Minun perhetaustani on maalaisliittolainen. Isä osti apulannat kalliimmalla hinnalla minulta, ja apulanta riittikin hänellä monta vuotta. Työpaikan hakeminen oli perheellisellä heti mielessä. Kemijärven Kauppaoppilaitos oli Rovajärveltä katsottuna varsin lähellä, ja siellä oli avoimena yhteiskuntatalouden ja talousmaantiedon vanhemman lehtorin virka. Kävin työhaastattelussa sotilaskamppeissa, ja rehtori Kyösti Karppinen lupasi työtä myös vaimolleni konttoriopin tuntiopettajana.

Minä sain opetettavaksi, yhteiskuntatalouden ja talousmaantiedon lisäksi, myös vero-opin ja saksan tunteja. En olisi osannut etukäteen kuvitella, kuinka työlästä oli opettajan työ.

Työmäärääni  lisäävästi vaikutti se, että  olin opettajana ensimmäistä vuotta, jolloin kaikki tunnit piti valmistella ilman vanhaa rutiinia. Opetettavia aineita oli paljon ja oppilaat olivat tasoltaan heterogeenisia kauppakouluoppilaista ylioppialaisiin. Kun oppitunteja oli viikossa 27, niin tuntien valmisteluun ja kokeiden korjaamiseen meni kotona aikaa vielä enemmän. En ollut muodollisesti pätevä opettaja, koska minulta puuttui auskultointi. Totesinkin, että tämä ei ole minun ammattini ja rupesin hakemaan keväällä toisenlaista työtä liike-elämän puolelta.

Kemijärvi sinänsä oli kaunis ja virkeä pikkukaupunki, ainakin silloin. Ihmiset olivat välittömiä ja mukavia. Heillä ei ollut samanlaista kiirettä eikä pingotusta kuin suomalaisilla on etelämpänä. Kemijärven Kauppaoppilaitoksen opettajat v. Halusin työtä, joka on lähempänä oikeaa liike-elämää. Teimme jo Kemijärvellä Arjan kanssa useita työhakemuksia kotimaisiin yrityksiin. Hain Iskuun ja Onniselle konttoripäälliköksi ja Keskolle kauppiasharjoittelijaksi, mutta  silloin ei tärpännyt.

Olin suorittanut yrityksen taloustieteen laskentatoimesta cum lauden, mutta käytännön kokemusta puuttui. Minut valittiin elinkeinoasiamieheksi sekä Polvijärven kuntaan, joka on  Pohjois-Karjalassa, että Toholammin kuntaan, joka on lähellä Kokkolaa. Valitsimme Toholammin, koska se on lähempänä synnyinseutuamme.

Elinkeinoasiamiehen palkka oli varsin pieni, yli puolet  pienempi kuin se palkka, jota olin ansainnut Ruotsissa tehdastyössä. Onneksi Arja sai tuntiopettajan paikan naapuripitäjästä Kannuksesta, joten tulimme toimeen. Automme Lada S herätti Toholammilla myös negatiivista huomiota. Kunnan sosiaalisihteeri tiedusteli minulta, onko se jäänyt useinkin tielle, vaikka auto oli vasta vuoden ikäinen. Lada oli lämmin ja varmakulkuinen, ainoastaan ajovakaus oli huono liukkaalla kelillä.

Kerran Arja oli yllättäen menettänyt auton hallinnan palatessaan liukkaalla talvikelillä Kannuksesta Toholammille. Onneksi ei käynyt huonosti, vaikka hän silloin jo odotti toista lastamme Jarkkoa.

Toholammin ja Lestijärven kunnat olivat pieniä, harvaanasuttuja kuntia Keski-Pohjanmaalla. Niitä leimasi kuitenkin vahva yrittämisen ilmapiiri.

Maataloustuotanto, varsinkin maidon tuotanto ja sen jalostus oli erittäin vahvaa. Keski-Pohjan Juustokunta ja Maitokolmio olivat suurimmat teolliset työnantajat. Nykyisen kansanedustaja Mika Lintilän isä, kansanedustaja Aaro Lintilä oli  Toholammin kunnan poliittinen voimahahmo. Minun lähin esimieheni oli kunnanjohtaja Aaro Marjakangas. Lestijärven kunta oli väkiluvultaan vielä pienempi kuin Toholampi, siksi kunnat  hoitivat monia asioita yhteistyössä.

Nuorisoseura-aate oli yhä voimissaan Toholammilla, ja paikkakunnan väki otti osaa mm Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien järjestämiseen. Työni elinkeinoasiamiehenä oli lähinnä paikallisten yrittäjien avustamista, mikäli niillä oli investointi-ideoita, joiden toteuttamiseen haluttiin hakea kehitysaluetukea tai muuta valtion rahoitusta.

Samoin elinkeinoasiamies tarjosi apuaan aloittelevien yrittäjien paperisodan helpottamiseen ja muunlaiseenkin ilmaiseen konsultoimiseen. Halusin kuitenkin mukaan oikeaan liike-elämään. Konsultin työ ei olikein tyydyttänyt. Perustimmekin vaimoni kanssa oman tilitoimiston jo Toholammilla ollessamme. Aloitimme sen Addo -kirjanpitokoneella, mutta muutimme sen pian Unic -tietokonepohjaiseksi. Unic -tietokonepalvelun ostimme Osuuspankilta. Kokkolan Halpahalliin haettiin uutta konttoripäällikköä syksyllä Hain paikkaa ja tulin valituksi.

Muutimme Kokkolaan marraskuussa Jarkko oli silloin 9 kk ikäinen ja Hannele oli nelivuotias. Muutto tapahtui Halpa-Hallin kuorma-autolla, ja  asuntomme oli paritalon puolikas  Ventuksessa  Kaarlelan puolella. Halpa-Hallin yrityskulttuuri poikkesi kovin paljon siihen saakka kokemastani virkamieskulttuurista.

Virallisuus ja muodollisuus eivät kuuluneet Halpa-Hallin työilmapiiriin. Kiivas joulusesonki oli juuri alkanut ja työt konttorissa olivat ruuhkautuneet. Kirjanpito tehtiin Taylorixilla, manuaalisella läpikirjoitusmenetelmällä, johon en ollut ennen tutustunut. Työntekijät olivat kuitenkin motivoituneita ja johtaja Esko Ylinen hallitsi myymäläketjuaan  temperamenttiseen ja värikkääseen tyyliinsä puhuen leveää Etelä-Pohjanmaan murretta.

Hän oli vastikään tehnyt parannuksen, kääntynyt helluntaiuskoon ja lopettanut alkoholin käytön. Rukoushetket katkaisivat Eskon työrupeaman useita kertoja päivässä. Esko Ylinen oli pitkän linjan kauppias, joka kuuluu   härmäläiseen Ylisen liikemiessukuun. Veljeksistä vanhin, Heikki Ylinen omisti Ylisen Neulomon, joka teki mm naisten vaatteita Barbarella -tuotemerkillä.

Esko Ylinen osti myöhemmin veljensä Pentin Halpa-Halli -ketjun, kun tämä joutui vaikeuksiin -luvun alun lamassa. Olin jo työhaastattelussa kertonut Esko Yliselle ja  markkinointipäällikkö Harri Isohannille, että hoidan omassa tilitoimistossani kirjanpitoa Unic - merkkisellä ATK -järjestelmällä.

Kun suosittelin vastaavan järjestelmän ottamista käyttöön myös Halpa-Hallissa, ei Esko suostunut mihinkään "köyhän miehen ratkaisuun" eli tietokonepalvelun ostamiseen.

Se oli minun mielestäni pöyristyttävän kallis ratkaisu, kuten omat tietokoneet siihen aikaan olivatkin, tehoonsa nähden. Tietokone oli suurikokoinen, keskusyksikkö sijoitettiin omaan huoneeseensa, johon asennettiin myös jäähdytys. Halpa-Halli panosti jo silloin vahvasti tietojärjestelmiinsä ja tuotannonohjaukseensa.

Se aloitti jo silloin tiensä yhdeksi ketjunohjauksen edelläkävijöistä Suomessa. Huomionosoituksena merkittävästä kauppiasurastaan Esko Ylinen sai myöhemmin tasavallan presidentiltä  kauppaneuvoksen arvonimen.

Hiukan minun nimitykseni jälkeen Halpa-Halliin valittiin tekstiilipuolen ostopäälliköksi Hannu Lummes, joka oli ollut sitä ennen ostotehtävissä  Valintatalossa. Myös Hannu Lummes oli vahvatahtoinen persoona ja hänen oli vaikea sopeutua Esko Ylisen johtamistyyliin ja Halpa-Hallin yrityskulttuuriin, joka poikkesi paljon siitä, mihin hän oli tottunut Valintatalossa. Olimme Arjan kanssa jo ehtineet ostaa uuden ketjutalo-osakkeen Kokkolan Koivuhaasta ja olimme ajatelleet vakiintua hiukan pidemmäksi aikaa Kokkolaan asumaan, kun Hannu Lummes alkoi herätellä ideaa yhteisen halpakaupan perustamisesta jonnekin Etelä-Suomeen.

Hän itse oli kotoisin Hyvinkäältä ja suositteli sitä ostovoimaisena ja vähän kilpailtuna kaupunkina. Halpa-Hallin alueelle ei hänkään halunnut jäädä kilpailijaksi. Hannu kehui hyviä suhteitaan tavarantoimittajiin, niiltä hän onnistuisi suhteillaan saamaan tavaraluottoa pitkillä maksuajoilla.

Myös myymälän perustaminen ja johtaminen olisi hänelle tavattoman helppoa, koska hänellä on siitäkin monipuolista kokemusta. Ajattelin, että ehkä tämä on tilaisuus, johon kannattaa tarttua, mikäli aion kokeilla siipiäni yrittäjänä. Onhan meillä yhdessä  sekä teorettista että  käytännön kokemusta kaupan alalta. Arja ei ollut kovinkaan innostunut muuttamaan "Ruuhka-Suomeen",  Hyvinkää ehkä saattaisi tulla kysymykseen, koska se on riittävän etäällä Helsingistä.

Hyvinkäällä sattui olemaan vuokrattavana muutaman sadan neliömetrin teollisuushalli Sahanmäen teollisuusalueella, Kerkkolankadulla, sen vuokra todettiin kohtuulliseksi. Perustimme kommandiittiyhtiön nimeltään Hyvinkään Varastovalinta Ky A. Hautanen, jossa vaimoni Arja ja Hannun vaimo Kaarina olivat vastuunalainen yhtiömiehiä ja me Hannun kanssa olimme  äänettömiä yhtiömiehiä. Isäni antoi pankkiin takauksen, jolla saimme yhtiöön Hannu ei halunnut, että hänen Hyvinkäällä asuvia  vanhempiaan rasitetaan takauksen pyytämisellä, koska he olivat eläkkeellä olevia entisiä teollisuustyöläisiä.

Muuta rahaa emme yhtiöön sijoittaneet, ainoastaan työtä. Vielä sovimme, että yhtiön tulos jaetaan perheidemme kesken puoliksi. Oli tarkoitus, että yhtiö myy myös tukkuun tavaraa pienehköllä katteella, jolloin pystymme ostamaan suuria tuote-eriä , jolloin ostohinta voi olla  parempi.

Sanouduimme Lummeksen kanssa irti Halpa-Hallin palveluksesta kesällä ja menimme Hyvinkäälle perustamaan uutta myymälää. Käytettynä ostettu myymäläkalusto oli  hyvin edullista ja se koottiin omin voimin ja  Lummesten Hyvinkäällä  asuvien sukulaisten avustuksella.

Arja jäi lasten kanssa asumaan Kokkolaan, kun minä muutin edeltä Hyvinkäälle pystyttämään uutta myymälää ja etsimään meille sieltä asuntoa, jonka vioisimme vuokrata perheellemme. Minä yövyin vuokraamamme teollisuushallin toimistohuoneessa säästääkseni majoituskuluissa. Tuohon aikaan meille selvisi, että Jarkon kuulo oli  niin huono, että hänelle määrättiin kuulolaitteet molempiin korviin, muuten hän ei oppisi puhumaan.

Meille positiivinen tieto oli, että Hyvinkäällä oli kuulovammaisten koulu, johon Jarkko voisi mennä. Kokkolassa sellaista ei ollut. Syksyllä myös Arja ja lapset muuttivat Hyvinkäälle ja annoimme Kokkolan asuntomme vuokralle. Pääsimme itse asumaan vuokralle omakotitaloon, joka sijaitsi vain sadan metrin päässä kuulovammaisten koulusta.

Varastovalinnan avajaiset olivat syyskuussa. Hannu Lummes vastasi ostoista, tukkumyynnistä, markkinoinnista ja myymälän esillepanosta. Arja, Hannun vaimo, Kielo Kaarina, tämän sisko Birgitta ja pari palkattua myyjää hoitivat myyntityön myymälässä. Minä hoidin kaikki konttorityöt.

Kauppa käynnistyi melko hyvin, hinnat olivat kovin edulliset. Ehkä kauppa olisi käynyt vielä paremmin, mikäli laatutaso olisi ollut korkeampi.

Emme kuitenkaan Arjan kanssa koskaan ottaneet asiaa puheeksi, koska Lummes ei olisi siitä pitänyt. Nopeasti sen jälkeen, kun Varastovalinnan myymälä oli avattu, alkoi näkyä merkkejä ilmapiirin kiristymisestä. Lummekset olivat sitä mieltä, että heidän työpanoksensa ja ammattiosaamisensa yhteisen yrityksemme eteen on paljon suurempi ja tärkeämpi kuin Arjan ja minun työpanokseni. Hannu Lummes esiintyi mielellään yrityksen ainoana omistajana  yhteisille liikekumppaneillemme.

Riislan myyntiedustajalla Seppo Lehdellä oli kerrankin jotain kysyttävää laskuista , kun hän oli  myyntipalaverissa Hannu Lummeksen kanssa viereisessä huoneessa. Hän huikkasi minulle ainoastaan: Sitä johti toimitusjohtaja Pertti Kemppainen.

Hänet tunnettiin räväköistä  ja suurellisista otteistaan tekstiilien maahantuojana ja tukkumyyjänä. Lummes ja Kemppainen arvostivat toisiaan paljon ja olivat muutenkin hengenheimolaisia. Kemppainen ja Lummes olivat molemmat hyväntuulisia ja hyvässä myötätuulessa. Pertti Kemppainen sanoi olevansa Suomen paras tekstiiliasiantuntija. Silloin Hannu Lummes oli vaatimaton ja sanoi olevansa Suomen toiseksi paras tekstiiliasiantuntija.

Hannu Flink ei kuullut heidän keskusteluaan, mutta luulen että hän olisi ollut eri mieltä. Hyvässä seurassa sain olla. Hannu Flink sai myöhemmin kauppaneuvoksen arvonimen. Sinnittelimme tammikuuhun kireässä ilmapiirissä, kunnes Hannu ehdotti, että hän haluaa ostaa meidät ulos yhteisestä yrityksestämme.

Hän tarjosi mielestäni kohtuullista hintaa ja lupasi vapauttaa isäni takauksesta, jonka hän oli antanut Varastovalinnan puolesta pankille.

Emme Arjan kanssa harkinneet kauan, koska olimme todenneet, että yhteistyöstämme Lummesten kanssa ei tule mitään. Emme harkinneet vakavasti sitä vaihtoehtoa, että olisimme ostaneet Lummekset ulos Varastovalinnasta, koska Varastovalinta oli enemmän Lummesten luomus kuin meidän, lisäksi työntekijät olivat Lummesten sukulaisia ja kavereita. Ajattelimme alkaa hakea itsellemme palkkatyötä, mutta löysimme Hyvinkään Sanomista ilmoituksen, jossa OP: Päätimme hakea tilaa ja aloittaa siinä  ikioman halpakaupan.

Olimme silloin nuoria ja rohkeita. Emme tienneet, että myös Lummekset olivat hakemassa samaa huoneistoa, jota me havittelimme. Käytimme kuitenkin kaikki suhteemme saadaksemme huoneiston vuokrasopimuksen itsellemme.

Isällä oli suhteita Osuuspankkiin. Hän soitti pikkuserkulleni, Skrabb-Tallbackan sukuun kuuluvalle Jorma Joensuulle, joka itse oli johtaja Alajärven Osuuspankissa. Toinen pikkuserkkuni Taisto Joensuu, Jorman veli, toimi tuohon aikaan Osuuspankkien Keskuspankin toimitusjohtajana Helsingissä. He suosittelivat Osuuspankin Kiinteistövälitykselle, että me olemme heidän mielestään luotettavia vuokralaisia myymälähuoneistoon.

Teimme vuokrasopimuksen ja saimme vuokraisännäksi mielyttävän vanhan herran, Viljo Kaipiaisen. Hannu Lummes maksoi minulle vielä viimeisiä eriä myymästämme Varastovalinnan puolikkaasta, kun havaitsin hänen jo ajavan uudella BMV: Minä ajoin edelleen Ladallani. Ihmettelimme  Arjan kanssa, miten Lummeksilla oli varaa samanaikaisesti ostaa meidät erilleen Varastovalinnasta ja  investoida kalliiseen henkilöautoon.

Myöhemmin selvisi, että ei heillä oikeasti ollutkaan varaa investoida sillä vauhdilla kuin he yrittivät. Isä ja Arjan isä, Jukkalan Reino, antoivat kumpikin meille Ensin piti keksiä yritykselle hyvä nimi ja suunnitella sille logo. Päädyimme nimeen "Tarjoustalo", koska se selkeästi kuvaa suunnitelemaamme liikeideaa. Valitsimme sille vihreän värimaailman, koska punainen oli Varastovalinnan käytössä.

Myös Tarjoustalon yhtiömuodoksi tuli kommandiittiyhtiö, Hyvinkään Tarjoustalo Ky. Tällä kertaa minä olin vastuunalainen yhtiömies ja Arja oli äänetön yhtiömies, kuitenkin meidän pääomapanostuksemme olivat samansuuruiset. Liikehuoneiston ilmoitettu valmistumisaika oli huhtikuu Meille tuli kiire saada myymälä avauskuntoon ehtiäksemme kevätsesonkiin.

Myymälällä oli erinomaiset  näyteikkunat Hyvinkään vilkkaalle pääkadulle, Hämeenkadulle päin. Laitoimmekin niihin ison ennakkomainoksen: Kun asiakaslupaus oli annettu, tuli vuoroon sen täyttäminen. Meillä oli muutama kuukausi aikaa saada myymälä myyntikuntoon. Myymälä oli avattava viimeistään huhtikuussa, jotta ehdimme kevätsesonkiin mukaan, emmekä joutuisi aloittamaan suoraan alennusmyynnillä, joka alkaa yleensä ju hannukseen mennessä.

Monet tavarantoimittajat suhtautuivat aloittavaan ja uuteen yrittäjään epäluuloisesti. Muutamat Hyvinkäällä jo toimineet kauppiaat, kuten Hannu Lummes ja Veikko Oukka tekivät parhaansa vaikeuttaakseen uuden kilpailijan aloitusta, vaikeuttaakseen meidän  tavaran saantiamme. He saattoivat kertoa tukkuliikkeille ja vaatevalmistajille, että näiden on tehtävä valinta, kummalle toimittavat tavaraa, joko heille tai meille, ei molemmille. Muutama tavarantoimittaja ilmoittiki n minulle heti alkajaisiksi, että ei myy Tarjoustalolle tavaraa edes käteisellä.

Nämä tavarantoimittajat valitsivat aluksi Lummeksen ja olivat muutamaa vuotta myöhemmin  Varastovalinnan konkurssipesän suurimpina velkojina vaatimassa hänelle vankeustuomiota. Monet tavarantoimittajat kuitenkin myivät  meille tavaraa alusta saakka, eivätkä välittäneet kilpailijoidemme uhkauksista tai varoitteluista. Seppo Lehti olisi halunnut myydä vain Lummekselle, mutta Veikko Salminen luotti enemmän minuun ja päätti myydä Tarjoustalolle. Laadukkaiden merkkitekstiilien saaminen myyntiin oli myös erittäin haasteellista.

Suomessa oli -luvulla vielä merkittävää tekstiiliteollisuutta, mutta  valmistajat myivät sekä normaali- että poistohintaiset tekstiilieränsä mieluummin vakiintuneita myyntikanaviaan pitkin. Meitä ei kaivattu hämmentämään markkinoita.

Edullisten kemikalituotteiden hankkiminen näytti myös aluksi vaikealta. Kun tiedustelin  niiden ostohintaa tukkuliikkeestä , nimeltään Tukku Oy Parti, havaitsin nopeasti, että sen tukkuhinnt minulle olisivat olleet  jopa kalliimmat kuin  uuden myymälämme naapurissa silloin toimineen Super Shopin vähittäishinnat samoille kemikalituotteille.

Silloin palautui mieleeni, että olin  kerran Varastovalinnassa tavannut  Esa Siltalan, joka Kurikassa harjoitti kemikalituotteiden vähittäis- ja tukkukauppaa nimellä Veljekset Siltala Oy. Lähdin käymään pikaisesti Kurikassa häntä tapaamassa ja saatoinkin ostaa sieltä hyvän valikoiman paitsi edullisia kemikalituotteita myös laadukkaita kotimaisia merkkitekstiilejä, kuten Kaitilaa, Luhtaa ja Tiklasta.

Tukkuportaan johtaja Jorma Luoma-aho suhtautui myös erittäin positiivisesti  aloittavaan yritykseemme. Hän oli itsekin kotoisin Lappajärven rannalta, Kurejoen naapurikylästä. Pieneen myyntikatteeseen tyytyen sain ulosmyyntihinnat niin edullisiksi, että pystyimme täyttämään asiaksalupauksemme: Varastovalinta tyytyi meidän onneksemme myymään  halpoja Kiinan ja Portugalin tekstiilejä, jotka olivat kyllä edullisia, mutta laatu usein huono.

Saadessani mahdollisuuden tutustua tavarantoimittajiin ja halpakauppakollegoihin, sain samalla tutustua moniin värikkäisiin persoonallisuuksiin. Heidän   ajattelu- ja toimintatapansa poikkesivat sekä hyvässä että pahassa mielessä siitä, mihin olin tottunut virkamiehenä Kemijärvellä ja Toholammilla.

Värikäs persoona oli  kurikkalainen Jaakko Nokso-Koivisto, joka johti halpakauppaketjua, nimeltään Makasiini. Menin kyselemään Nokso-Koivistolta myymälämme avajaisiin hyviä avajaistarjouksia, luotin häneen ehkä liikaakin, koska Esa Siltala suositteli häntä. Nokso-Koivisto ehdotti, että hän haluaisi myydä avajaistarjoukseksi Tarjoustaloon kpl erän erilaisia kesähousuja.

Tein kaupat näkemättä housuista muuta kuin muutaman näytekappaleen, olihan hinta tosi rautainen. Avajaisten laskettu aika oli jo lähellä. Kesken kaupanteon soi Nokso-Koiviston puhelin. Puhelimessa oli Seppo Lehti, joka ei tiennyt, että olin aivan vieressä ja kuulin keskustelun. Nokso-Koivisto virnistellen antoi minun kuunnella Seppo Lehden puhetta. Hän tiesi, että olin ostosmatkalla Kurikassa. Kun hän oli aikansa vakuutellut minun ammattitaidottomuuttani kauppiaana ja tekstiilien sisäänostajana, hän kehoitti Nokso-Koivistoa: Jos hän tulee  teille, niin myy sille kaikki paskat, joita varastostasi löytyy".

Alla oleva uutinen Hyvinkään Sanomissa 9. Myymäläpöydät koottiin lastlevyistä  käsityönä  ja maalattiin vuokraisäntäni autotallissa. Käytettyjä vaatetelineitä saimme edullisesti Valintatalosta. Näyteikkunaan tehtiin somisteet  myös käsityönä ja  ostettiin kaksi  käytettyä Sveda -kassakonetta. Myymälän pystyttäminen eteni hyvin, kunnes yllättävä rakennuslakko esti työmaan lopputarkastuksen pitämisen viime metreillä.

Myymälä oli muuten aivan valmis, mutta vesijohtoja ei ollut kytketty ja se esti  rakennusviraston mielestä myymälän avaamisen, vaikka olimme saaneet asettaa kaikki tavarat paikoilleen ja myymälän muutenkin aivan valmiiksi. Hermomme alkoivat kiristyä, kun lakko vain jatkui ja jatkui. Myymälä oli mielestämme aukaisuvalmis, kevätsesonki kului, mutta kuitenkaan lopputarkastusta ei tehty, koska WC  ja henkilökunnan sosiaalitilat eivät toimineet.

Alkoi  toukokuu, ja päätimme avata myymälän omin lupinemme. Laitoimme aamulla ilmestyvään lehteen avajaisilmoituksen, jossa kerrottiin myös päivän kahvitarjoilusta. Oven taakse ilmestyi klo 9. Silloin paikalle ilmestyi myös rakennustarkastaja Kosken edustajana joku rakennusviraston virkamies kertomaan, että avaaminen on kielletty. Mikäli kieltoa yritetään rikkoa, tulee poliisi sulkemaan myymälän.

Eihän siinä mikään auttanut. Kerroimme  odottaville asiakkaille, että on sattunut valitettava väärinkäsitys, jonka tähden myymälää ei voi vielä avata. Niin ovet pysyivat kiinni. Soitin rakennuslautakunnan puheenjohtajalle Timo Rentolle. Hän lupasi ottaa asian esille seuraavan viikon kokouksessa. Rakennuslautakunta käsitteli asian ja tuli meidän kannaltamme myönteiseen päätökseen.

Saimme luvan avata myymälän parin päivän kuluttua kokouksesta,iltapäivällä toukokuun 9. Se oli saavutus johon emme päässeet koskaan myöhemmissä avajaisissa, koskaan myöhemmin tavaravaraston kiertonopeus ei noussut yhtä korkeaksi. Alla oleva kuva on ensimmäisen Tarjoustalon avajaisista Hyvinkäällä vuonna Tällainen halpakauppa se oli, voi kauhistuksen kanahäkki, mutta kauppa kävi hyvin!

Vasemmalla minä, oikeassa reunassa Arja -vaimo. Myymälän sijainti osoittautui hyväksi. Kun olimme itse aktiivisesti myymälätyöskentelyssä, pysyimme hyvin selvillä, mitä tuotteita asiakkaamme kaipasivat. Annoimme asiakkaiden kasvattaa meitä emmekä pyrkineet itse kasvattamaan tai opettamaan asiakkaitamme heidän kulutustottumuksissaan.

Opimme nopeasti hintatason, joka asiakkaidemme mielestä oli hyväksyttävä, samoin opimme eri tuoteryhmien sesonkivaihtelun.

Me paperinpyörittäjät opimme nopeasti kauppiaiksi. Äiti ei  aluksi ollut erityisen innostunut kauppiasurastamme itsenäisinä yrittäjinä. Hän totesi  minulle kerran: Hinta oli huippuhalpa, mutta koot ja mallit  olivat epätavallisia, liian pieniä tai liian suuria, liian hoikkia tai liian lihavia. Vaikka hinta alennettiin nopeasti 5 markkaan parilta, jäi paria myymättä sinä kesänä. Seuraavan talven ajan säilytimme kesähousuerän autotallissa odottamassa uutta sesonkia, kunnes seuraavana kesänä teimme niistä huipputarjouksen: Ilmoituspäivän aamuna ulko-ovella oli iso joukko asiakkaita.

Kun avasin myymälän oven, olin jäädä jalkoihin, kun ihmiset ryntäsivät kuponki kädessä etsimään ilmaisia housuja. Alkuryntäyksessä kaatui iso vaateteline keskellä myymälää. Ongelmahousut menivät kaupaksi, monet ilman sovitusta. Joku nainen kiitti minua, siitä kuinka hyväsydämisiä ovat nykyajan kauppiaat, kun jakavat housuja ilmaiseksi. Ongelmatuotteeksi osoittautuivat myös Farmariteollisuus Oy: Ne olivat meillä  lehti-ilmoituksessa poistohintaan ensimmäisen kesän aikana kolmella eri nimikkeellä, ensin ne olivat kevään muotihousut, sitten ne olivat naisten vapaa-ajan housut ja kolmannen kerran markkinoimme niitä sadehousun nimikkeellä.

Alkuaikojen oppimisprosessi oli nopea. Oli pakko oppia nopeasti paitsi se, mitkä tuotteet menevät kaupaksi milläkin hinnalla, myös se, ketkä yhteistyökumppanit ovat luottanuksen arvoisia ja ketkä eivät ole.

Ketkä toimittajat pyrkivät pitkäjänteiseen yhteistyöhön  ja ketkä pyrkivät oman voittonsa  maksimointiin vain lyhyellä tähtäimellä. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvien toimittajien kanssa lopetin yhteistyön nopeasti. Arja vastasi myymälän toimivuudesta ja minä vastasin aluksi tavaroiden hankkimisesta ja varastomiehen  sekä autonkuljettajan tehtävistä. Kirjanpidon ulkoistimme heti alussa tilitoimistolle. Tarjoustalon palveluksessa oli ensimmäisenä vuotena  yhteensä henkilöä, Arja ja minä mukaan luettuina.

Jo ensimmäisenä kesänä neliön myymälämme alkoi käydä  hiukan ahtaaksi, vaikka se aluksi oli vaikuttanut jopa liiankin suurelta. Tavaravarasto ei enää sopinut myymälän yhteyteen, vaan vuokrasimme omakotitalon alakerran varastoksi Hyvinkäältä osoitteesta Vanhatie Yläkerrassa asuva perheenäiti  alkoi hoitaa varastomme järjestystä sivutyönään.

Pakettiautoksi  ostimme  käytetyn Volkswagen kleinbussin, jolla kuskasin tavaroita varastolta myymälään. Tavaravarastoa täytyi kasvattaa, koska en muuten olisi ehtinyt pitämään tuotesortimenttia riittävänä, myynti oli ylittänyt asettamamme  tavoitteen.

Hyvinkääläiset kuluttajat olivat laatutietoisia ja  arvostivat varsinkin sitä, että myimme edullisesti  myös  kotimaisia tuotteita. Vuonna avasimme yli neliön myymälän Hakunilaan,  T -kaupalta oli vapautuneisiin  tiloihin. Koimme  tarvetta laajentua, jotta voisimme suuremmalla volyymilla vastata tuolloin erittäin  nopeasti laajentuneen Varastovalinnan meille aiheuttamaan haasteeseen.

Hyvinkään lehdistö kertoi  tuolloin näyttävästi Varastovalinnan suurellisista laajentumissuunnitelmista ja räväköistä markkinatempauksista. Meitä huomioitiin lehdistössä paljon vähemmän,  mutta  pidimme omat kulumme  kurissa ja tyydyimme pieneen myyntikatteeseen. Myös rahoitustilanteemme oli koko ajan niin hyvä, että saimme paitsi nopean maksajan maineen, myös kassa-alennukset hyväksemme.

Arja osoittautui erittäin tehokkaaksi esimieheksi  sekä myymälässä että  myymälän kassalla. Seuraavana vuonna avasimme kolmannen myymälämme,  se avattiin Lahdessa Iskun  omistamissa yli neliön  tiloissa, Vesijärven kadun ja Hämeenkadun kulmauksessa. Lahdessa oli työvoiman saatavuus paljon helpompi kuin Vantaalla, mutta onnettomuudeksemme saimme siellä riesaksemme epärehellisen varamyymäläpäällikön, joka onnistui siellä kavaltamaan lähes satatuhatta markkaa.

Niistä hän sai oikeuden tuomion, mutta rahoja emme koskaan saaneet takaisin. Alkuvaikeuksien jälkeen, muutamassa vuodessa,  Lahden Vesijärvenkadun myymälämme sai kuitenkin legendaarisen suosion. Kuvassa Lahden myymälän henkilökuntaa avajaisista. Pitkä ja vaalea rouva, toinen oikealta, on varamyymäläpäällikkö. Hiukan taaempana vaatetelineen edessä, toinen vasemmalta, on osastonhoitaja Riitta Sipponen Lahden Jalkarannasta,  joka toimi ansiokkaasti kavalluksen paljastamiseksi.

Toinen ikävä epärehellisyystapaus sattui jo, kun olimme avaamassa Hakunilan myymälää pari vuotta aikaisemmin. Komisario Veli-Eino Nykänen Hyvinkään poliisista soitti minulle yllättäen ja kertoi että poliisi on havainnut epäilyttävää liikehdintää varastollamme, joka siihen aikaan sijaitsi Hyvinkään Kirjavatolpalla.

Poliisi epäili, että silloinen varastomiehemme on perustanut sinne oman myymälän. Tiukkaamisen jälkeen varastomiehemme, nuori poika, tunnustikin myyneensä varastostamme käteisellä, ohi kirjanpidon ja ilman kuittia paikallisille romaniväestöön kuuluville henkilöille tavaraa. Aloin hakea Tarjoustaloon uutta varastonhoitajaa. Kerroin tapahtuneesta Tukkuportaan johtajalle Jorma Luoma-Aholle ja kysyin häneltä neuvoa, miten löytäisin varastoomme rehellisen varastonhoitajan.

Luoma-Aholla oli heti vastaus valmiina: Parin päivän päästä Hyvinkään Sanomissa oli  työpaikkailmoitus: Tämän jälkeen kauppiaspiireissä levisi huhu, että  Tarjoustalon kauppias on tehnyt  elämässään parannuksen.

Sain minä Jorma Luoma-Aholta toisenkin hyvän neuvon,  miten löytää ahkeria ja pystyviä työntekijöitä yritykseen. Hän kertoi vievänsä kokelaan aina työhaastattelun jälkeen lounaalle. Hän  tarkkailee aina, kuinka nopeasti  tämä syö ruokansa. Se henkilö, joka syö nopeasti ruokansa on myös aikaansaava ja nopea työssään. Semmoinen  henkilö, joka nauttii hitaasti ruokansa, on myös työssään hidas, oli Jorman arvio ja neuvo minulle.

En muista, kuinka tarkkaan seurasin Luoma-Ahon ohjeita myöhemmin työhön otossa. Saimme kuitenkin monta hyvää työntekijää Tarjoustalon palvelukseen  aivan  yrityksen alkuvuosina. Muutamat heistä ovat Tarjoustalon palveluksessa vielä tänäpäivänäkin, vaikka moni on jo jäänyt eläkkeelle. Jo vuonna Tarjoustaloon tuli myyjäksi Sinikka Jännetyinen, josta tuli luottohenkilömme ja  yksi kantavista  voimistamme.

Hän oli myöhemmin myös hallituksemme jäsen. Hyvistä työntekijöistä ja hyvistä yhteistyökumppaneista  saimme voimaa ja tukea silloinkin, kun uhkat ja paineet kohdistuivat meihin sekä yrityksemme ulko- että sisäpuolelta samanaikaisesti. Koska olimme Arjan kanssa päivät  pitkät samassa työssä ja ratkoimme päivisin samoja ongelmia, et voinut välttyä siltä, että työasioista puhuttiin myös  kotona työajan jälkeen, lasten kannalta liikaakin.

Lapset olivat myös mukana mainoskuvissa, kuten oheisessa mainoksessa vuodelta , siinä poseeraavat Jarkko ja Hannele. Yli  20 Varastovalinnan konkurssi tarjosi meille tilaisuuden laajentua kahteen uuteen myymälään, jotka  siltä vapautuivat. Ostimme konkurssipesältä Hyvinkään Sillankorvankadun myymäläkiinteistön yli kolmella miljoonalla markalla.

Myymälä oli pinta-alaltaan noin neliömetriä, viisi kertaa suurempi kuin ensimmäinen myymälämme. Niissä tiloissa, naapurikiinteistöön laajentuneena Tarjoustalo toimi vuoteen saakka.

Tarjoustalo laajeni vuonna myös Itäkeskuksen kauppakeskukseen, vuokratiloihin, jotka vapautuivat silloin  meille Varastovalinnalta. Edellisenä vuonna olimme jo perustaneet myymälän Espoon Keskukseen. Hyvinkään uusi myymälä oli avattu, samoin Itäkeskuksen myymälä, Hakunilan myymälä oli juuri muuttamassa suurempiin tiloihin Hakunilan uuteen kauppakeskukseen, kun Hyvinkään Martissa silloin sijainnut noin neliön keskusvarastomme paloi.

Onni onnettomuudessa oli, että tekstiilit oli ehditty siirtää Hyvinkään myymälän yhteydessä olleeseen varastotilaan. Niiden nopea  hankkiminen  seuraavan talven myyntiin olisi ollut erittäin vaikeaa, ainakaan edulliseen hintaan. Kemikalituotteidenkin kauppa oli Tarjoustalolle jo tuolloin erittäin merkittävää ja ne olivat nopeakiertoisia. Jokaista myymälää piti täydentää keskusvarastosta  monta kertaa viikossa. Ne olivat kuitenkin helpommin hankittavissa kuin sesonkiluonteiset tekstiilit.

Keskusvaraston tuhoutuminen aiheutti valtavasti ylimääräistä työtä, varsinkin kun olimme juuri avaamassa ja tavaroittamassa Hakunilan uutta myymälää. Vakuutusyhtiölle piti osoittaa uskottavasti, kuinka paljon mitäkin tuotetta oli ollut palaneessa varastossa palohetkellä. Onneksi kemikalit eivät kokonaan palaneet, vaan sinne jäi puoliksi palaneita purkkeja, jotka voitiin vielä laskea.

Osa tuotteista kärsi ainoastaan savuvahinkoja. Myös vakuutukset olivat kunnossa, ja pääsimme sopuun korvaussuumasta vakuutusyhtö Tapiolan kanssa. Esa Siltala tuli jälleen apuun, jotta saimme Hakunilan myymälän avatuksi  lähes aikataulun mukaan, noin  kahden viikon kuluttua tulipalosta. Hän toimitti Hakunilaan kemikalituotteiden perusvaraston. Varaston yhteydessä toimi myös ATK-pohjainen  varastokirjanpito, palkanlaskenta ja muut konttoritoimintomme.

Ne ainoastaan vahingoittuivat, eivät tuhoutuneet kokonaan, siksi myös varastokirjanpidosta saatiin tietoja vahinkojen arvioimiseksi. Varastopalo oli ainoa kerta kun näin vanhempieni huolestuvan yritystoimintamme onnistumisesta. Vanhempani  tulivat apuun  tavaroittamaan Hakunilan uutta myymälää. Myös nuorempi veljeni Heimo Espoosta oli avussa, kun myymälän tavaroitettiin. Löysimme Hyvinkäältä uudet tilat keskusvarastollemme.

Varasto siirtyi Villatehtaan tiloihin Hyvinklään keskustaan. Villatehtaan tiloissa oli se hyvä puoli, että keskusvarastomme pystyi siellä vähitellen laajentumaan aina neliömetriin saakka, vaikka tilat muuten kyllä olivat  epäkäytännölliset nykyaikaisille varastotyökoneille.

Seuraavat vuodet aina -luvun alun devalvaatioon saakka olivat korkeasuhdanteen aikaa, jolloin työvoimasta ja liikehuoneistoista oli pula. Onneksi emme ryhtymeet rakentamaan silloin omia myymälähuoneistoja, vaan laajensimme vuokrahuoneistoihin, vaikka vuokrataso olikin korkea.

Perustimme myymälän Riihimäelle ja Järvenpäähän, sekä laajensimme myymäläämme Espoossa ja Itäkeskuksessa. Hyvinkään Tarjoustalo Ky muuttui  Tarjoustalo Oy: Oli onni, että laajentumistahtimme pysyi kohtuullisena noina vuosina, koska yhtiömme likviditeettiasema ja omavaraisuus paranivat  tämän ansiosta koko ajan. Emme tarvinneet lainkaan valuuttalainaa, joka koitui myöhemmin monen yrityksen kohtaloksi, kun markka devalvoitiin.

Työvoiman saatavuus oli todellinen ongelma yrityksellemme. Jopa kesä-apulaiset jättivät usein saapumatta työpaikalle, vaikka heidän kanssaan oli sovittu työn aloittamisesta.

Pahinta oli, että he eivät edes ilmoittaneet, että olivat saaneet  kaksi tai kolme kesätyöpaikkaa, joista sitten olivat valinneet yhden, joka ei ollut Tarjoustalo. Hyvän likviditeettiasemamme turvin pystyimme kohtaamaan tulevan syvän laman, joka tuli karsimaan Suomesta yritystä, joista osa oli elinkelpoisiakin. En uskonut silloin vahvan markan politiikan realistisuuteen, myöhemmin huomasin olleeni oikeassa. Onneksi emme uskoneet myöskään poliitikkoja, jotka vannoivat markan säilyvän vahvana, devalvaatiota ei heidän mukaansa tultaisi tekemään muuten kuin ministeri Iiro Viinasen kuolleen ruumiin yli.

Moni kunnon yrittäjä, joka uskoi tähän ja laajensi  yritystään valuuttaluoton turvin,  menetti koko elämäntyönsä, omat ja sukulaistensa rahat,  jopa koko elämänsä seuraavan vuosikymmenen lamassa. Minä koen erityisen pahana sen, että ministeri Suvi Anne Siimes myi  Ministeri Siimes ei halunnut antaa velallisille edes osaa veloista anteeksi, vaan myi mieluummin pilkkahinnalla  Aktiv Hansalle  kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia elinikäiseen velkavankeuteen.

Tästä voi oppia sen, että yrittäjän ei pidä luottaa liiaksi poliitikoihin eikä pankkeihin. Muutamalla kauppiaskollegallani oli ollut yhteinen maahantuontiyritys jo -luvun alkupuolella.

Yhtiön toimitusjohtajana oli toiminut edellä mainittu Pertti Kemppainen. Yhtö oli kuitenkin  joutunut likviditeettiongelmiin ylisuurten varastojensa takia. Yhtiö oli siksi lopettanut toimintansa. Vuonna päätimme muutamien muiden kauppiaiden kanssa aloittaa yhteisen maahantuonnin uudelleen. Yhteisostoilla säästäisimme rahtikuluissa ja pääsisimme suurempiin ostoeriin, mikä varsinkin Kauko-Idän tuonnissa oli osoittautunut tärkeäksi.

Kukin kauppias erikseen oli todennut ostovolyyminsä Kauko-Idän tuontiin liian pieneksi, mutta yhdessä olisimme riittävän suuri toimija myös siellä. Päätimme, että perustettava yhtiö, Pick Agency Oy Ltd,  toisi ainoastaan maahan tavaraa, mutta ei  lainkaan varastoisi niitä. Perustettavaan yhtiöön lähtivät mukaan seuraavat kauppiaat ja kauppaketjut: Ennakkotilauksena tilatut tavarat toimitettaisiin satamasta suoraan osakkaiden varastoihin.

Jokainen tuontierä tulee kokonaisuudessaan kunkin osakkaan omalla vastuulla, ei Pick Agencyn vastuulla. Näin toimien ei Pick Agency Oy Ltd: Kukaan osakas ei myöskään ottaisi vastuuta toisten osakkaiden veloista. Monta vuotta myöhemmin Pick Import Oy Ltd: Pari ensimmäistä vuotta hallituksen  puheenjohtajana toimi Matti Keskinen Vesa Keskisen isä.

Sen jälkeen minä toimin lähes  kymmenen vuoden ajan Pick Agency OyLtd: Pick Importista kehittyi varteenotettava kilpailija perinteisille tukkuliikkeille. Samalla se koulutti osakaskauppiaita ulkomaantuontiin ja perehdytti meitä sen moniin nikseihin.

Jo vuonna Tarjoustalon keskusvarastolla oli  otettu käyttöön ATK -järjestelmään perustuva varastokirjanpito. Halusin, että olen tietoinen varastotilanteesta koko ajan ja pystyn siten huolehtimaan varaston riittävästä kiertonopeudesta.

keravan tarjoustalo malmin lukio

: Keravan tarjoustalo malmin lukio

Keravan tarjoustalo malmin lukio Valintatalo joensuu ilmaista seksiä verkossa
Keravan tarjoustalo malmin lukio Gina suomiporno tissivideot
Ilmaiset treffisivut eroottisia kertomuksia Seksi k long massage sex videos
ILMAISET EROTIIKKA VIDEOT ESCORT GIRL SOFIA 420

Urbaanit pikkukaupungit - jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa Kuuma-seutua. Siksi sillä on myös luontaiset edellytykset kasvaa kaupunkimaisemmaksi kuin kahdella muulla päätaajamalla, hän arvelee Kuuma-kuntien teettämä tuore selvitys kertoo asumistottumusten vääjäämättömästä muutoksesta.

Nurmijärven ja Klaukkalan vetovoimaisuuden Kononen näkee koostuvan kolmesta tekijästä. Sijainnin ohella hän nostaa esiin liikenteen ja palveluiden kehittämisen tärkeyden. Eräänä isona kasvun jarruna Kononen näkee Klaukkalantien sietämättömän ruuhkatilanteen. Takavuosien Nurmijärvi-ilmiön Kononen arvioi syntyneen osin ulkoisista tekjöistä. Kuuma-kuntien on laajemminkin havahduttava siihen, että kaavoituksen ja asuntotuotannon täytyy vastata ajan vaatimuksia Kolmen taajaman ja kylien yhtälö tarjoaa Konosen mukaan silti hyvät mahdollisuudet monipuoliseen asuntotuotantoon.

Tarjoaako Nurmijärvi riittävästi kaupunkimaista asumista? Haussa uusia asumisen malleja Selvityksen mukaan menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja. Selvitys esittää seudun kunnille kahta erilaista asumisen mallia. Kommentit 5 Kommentit Jos Klaukkalasta tulisi Jos Klaukkalasta tulisi tuollainen kuvailtu kaupunkimaisen asumisen keskus, sen voisi samoin tein lahjoittaa Vantaalle.

Siihen ei tarvita isoakaan rajan siirtoa. Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi. Lisää neekereitä ja Lisää neekereitä ja narkkareita niin päästään kiinni isojen kylien menoon.

Verkkokaupalla on oikeus olla hyväksymättä tilausta syytä ilmoittamatta. Verkkokauppa pidättää oikeuden tilauksen perumiseen myös selvien hintavirheiden osalta. Selvällä hintavirheellä tarkoitetaan tuotteen mahdollista hinnoitteluvirhettä verkkokaupassa siten, että tuotteen hinta poikkeaa niin merkittävästi tuotteen oikeasta hinnasta, että asiakkaan katsotaan ymmärtävän virheellisyys. Ostamalla verkkokaupasta tilaaja hyväksyy, että verkkokauppa lähettää tilaajalle kirjepostia, sähköpostia tai tekstiviestejä tilaukseen ja toimitukseen liittyvissä asioissa.

Bonuksen ja maksutapaedun maksamista varten asiakkaan tulee rekisteröityä verkkokauppaan ja liittää asiakasomistajatiedot osaksi verkkokaupan asiakastietoja. Asiakasomistajan tunnistamispalvelussa asiakas hyväksyy Bonuksen ja maksutapaedun maksamista edellyttävien tietojen välittämisen verkkokauppaan. Kuukauden ostoista kertynyt Bonus ja maksutapaetu maksetaan osuuskaupan asiakasomistajatalouden pääjäsenen etujen maksutilille S-Pankkiin seuraavan kuun Verkkokauppa ei voi jälkikäteen lisätä verkkokaupasta tehtyjä ostoksia asiakasomistajatalouden kuukauden Bonusostokertymään.

Bonuksen ja maksutapaedun kerryttäminen sekä S-Etuhintojen hyödyntäminen edellyttävät, että verkkokaupan asiakastietoihin on liitetty asiakasomistajatiedot ja tilaaminen tehdään kirjautuneena. Yrityskorteilla maksetut ostot eivät kerrytä Bonusta tai maksutapaetua. Verkkokaupassa tilaus maksetaan pääsääntöisesti ennen tuotteiden toimittamista. Verkkokaupassa on käytössä seuraavien pankkien verkkopankkimaksu: Luottokorttilaskulla tai tilitapahtumissa myyjänä näkyy Prisman verkkokauppa.

Korttimaksaminen tapahtuu turvallisesti SSL-salatulla maksulomakkeella, josta tiedot lähetetään edelleen salattuna Luottokunnalle. Mitään korttitietoja ei tallenneta kaupan omaan järjestelmään. Pankkitunnuksilla maksaessa asiakas ohjataan suomalaisten verkkopankkien maksupalveluihin, joissa maksutapahtumat rekisteröidään turvallisesti kunkin pankin omassa maksujärjestelmässä.

Maksamisen jälkeen lähetämme asiakkaalle sähköpostitse tilausvahvistuksen tilatuista tuotteista. Jos tilaus toimitetaan pakettina, voi verkkokauppaan rekisteröitynyt asiakas seurata tilauksen etenemistä kirjautuneena verkkokaupan "Omat tiedot. Prisma verkkokauppa tarjoaa yhteistyössä Collector Credit Ab: Valitessanne maksutavaksi S-verkkokauppatilin, saatte tilatut tuotteet kotiin ennen niiden maksamista.

S-verkkokauppatilin voi saada 20 vuotta täyttänyt vakituisessa työsuhteessa oleva Suomessa asuva henkilö. Laskun voi maksaa koko summan kerralla tai jakaa maksun pienempiin eriin. Laskut erääntyvät kuukauden viimeisenä päivänä. Verkkokaupassa ostokoriin siirrettävissä oleva tuote on varastossa. Tuotteen toimitusaika ilmoitetaan tuotekortilla. Toimitusaika on tavallisesti noin arkipäivää. Postin jakelualueista riippuen kotiinkuljetuksen sekä asennuspalvelun aikataulut vaihtelevat ja tästä syystä verkkokauppa ei takaa palvelun toteutumista arkipäivän sisällä.

Joissakin tapauksissa tilattu tuote voi olla loppunut varastostamme. Tämä voi johtua virheestä varastosaldossamme. Tuotteen ollessa loppu, ilmoitamme siitä vastaanottajalle sähköpostitse. Puuttuva tuote hyvitetään tai toimitetaan myöhemmin. Verkkokauppa ei vastaa verkkokaupasta riippumattomista viivästyksistä toimituksissa.

Toimituksen viivästyessä yli 7 arkipäivää tilauksen maksuhetkestä ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Verkkokaupasta tilaamallasi tuotteilla on palautusoikeus. Sinulla on 14 vuorokautta aikaa tutustua ostamiisi tuotteisiin ja tehdä ostopäätös.

Asiakaspalautukset ovat maksuttomia Prisma verkkokaupassa myös Käsittele tuotteita varoen ennen ostopäätöksen tekemistä. Mikäli haluat palauttaa tuotteita, tutustuthan palautusohjeisiimme. Verkkokaupasta tilattuja tuotteita voi palauttaa myymälään, postiin sekä Postin pakettiautomaattiin siihen josta paketti on noudettu.

Verkkokauppa maksaa palautusten lähetyskulut asiakaspalautusten ja virhetoimitusten palautusten osalta, kun noudatat palautusohjeita. Älä palauta tuotteita postiennakolla. Mikäli tuote on toimitettu kotiinkuljetuksella, on palauttaminen ilmaista ainoastaan postin toimipaikasta, ei kotoa.

Maksut palautetaan lähtökohtaisesti samalla maksutavalla, jota alkuperäisessä tilauksessa käytettiin. Toimituskulut ovat samansuuruiset riippumatta siitä, kuinka monta tuotetta tilaat. Näitä luetaan juuri nyt subterranean homesick blues bob dylan tradução tämänhetkistä yhteen vai erikseen nominellt värde aktieindexobligation lauseita elämästä englanniksi Tietoa palvelusta katso tv ohjelmia ilmaiseksi netissä. Palaute tai juttuvinkki çılgın dersane 4 ada indir Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Kirjautumislomake Sähköpostiosoite Salasana  tai. Tilaa uusi salasana contractubex g günstig Unohditko salasanasi?

Sähköpostiosoite Tilaa uusi salasana estancia harberton ushuaia críticas kun yrityksellä menee huonosti Palaa mitä luokitellaan hiilihydraateiksi Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy leotardos de ballet niña android internet on pysäytetty Lue yamanın bestesi tab Palaa eisbärchen kaukalopussi tarjous Unohditko salasanasi?

Hänestä tuli diplomi-insinööri ja hän teki elämäntyönsä Espoossa. Avajaisten laskettu aika oli jo lähellä. Liikehuoneiston ilmoitettu valmistumisaika oli huhtikuu Pikkuveljen kuolema tuntui niin pahalta ja epäoikeudenmukaiselta, että sitä oli mahdotonta hyväksyä. Ruotsinkielisyys työntyi suomenkielen tieltä lähemmäksi rannikkoa, aina Ähtävälle saakka.

1 Comment

Leave a Reply

© 2018 Sex Ilmainen

Theme by Anders Norén

/

© 2018 Sex Ilmainen

Theme by Anders Norén